Tänään oli sitten vihdoin ja viimein silmien laseroitipäivä. Alkutarkastuksessa kävin vajaa kaksi viikkoa sitten, jolloin silmät tarkastettiin perusteellisesti (silmäkuvat, näöntarkastus sekä silmänpaineen ja verkkokalvon paksuuden mittaus) ja todettiin leikkauskelpoisiksi. Silloin minulle kerrottiin jo kaikki mahdollinen toimenpiteeseen liittyen, joten minulla oli jo tiedossa mitä tänään tulisi tapahtumaan.

Varsinaisesti minua ei jännittänyt leikkaus, mutta maha oli kyllä yllättäen taas sekaisin ja matkalla päätäkin rupesi jkv jomottamaan. Taisi siis jännittää kuitenkin. Paikanpäällä minulle tehtiin vielä uudelleen leikkaavan lääkärin (aikaisemmin optikko) toimesta näöntarkastus, joka oli mielestäni erittäin pikkutarkka, ja silmät todettiin jälleen leikkauskelpoisiksi.

Leikkaus meni todella hyvin. Minullehan oli jo tarkkaan kerrottu, mitä tulisi tapahtumaan, minkä lisäksi olin saanut kotiin luettavaksi vielä paperin, jossa toimenpiteen kulku kerrottiin. Toimenpidehän oli täysin kivuton. Silmän pinnalle tiputettiin puudutustippoja, joten sarveiskalvon leikkaaminenkaan ei tuntunut missään. Aluksi jännitin, että näkisin sarveiskalvon leikkaamisen, mutta silmänpaineen nosto vei näön vähäksi aikaa, joten en nähnyt mitään. Silmänpaineen kohotus tuntui epämukavalta, mutta ei sattunut. Tämä vaihe kesti noin 10-15 sekuntia eli aika oli todella lyhyt. Tämän jälkeen näkö palautui, verkkokalvolle tehty "läppä" avattiin ja laseroitiin silmä. Lopuksi läppä laitettiin takaisin paikalleen ja laitettiin antibioottitippoja. Operaation aikana kasvot peitettiin operoitavaa silmää lukuunottamatta liinalla ja ripset teipattiin kevyellä teipillä luomiin. Minun tehtävänäni oli vain katsoa keskimmäistä punaista valopistettä. Paineen kohotusta lukuunottamatta leikkaus oli itseasiassa ihan mukava. Voisin mennä uudelleenkin, mutta ei taida tulla tarvetta.

Olin erittäin tyytyväinen Espoon Iso-Omenan Medilaserin palveluun. Voin todellakin suositella paikkaa. Toiminta oli erittäin huolellista ja hyvää. Kaikki tehtävät tutkimukset ja toimenpiteen kerrottiin hyvissä ajoin. Yksikään silmätippa tai edes silmaluomien puhdistus ei tapahtunut tietämättäni, vaan kaikesta kerrottiin etukäteen. Laseroinnin aikana jopa valmistumisprosentti ilmoitettiin noin 5-10 sekunnin välein. Laserointihan kesti enintään 30 sekuntia. Minulla oli todella turvallinen ja hyvä olo. Varmuuden vuoksi sain vielä vahvan särkylääkkeen, jotta mitään kipuja ei tulisikaan.

Silmien puudutuksen kesto on kuulemma hyvin yksilöllistä. Kahdella minua ennen leikatulla puudutusaine vaikutti siihen asti, että he lähtivät kotia kohti (toinen oli paikalla 2 tuntia leikkauksen jälkeen kyytiä odotellen ja toinen noin tunnin). Minulla puudutusaine lakkasi vaikuttamasta jo ennen kuin silmät tarkastettiin kotiin lähtöä varten. Tämä tarkastus tehtiin noin tunnin kuluttua leikkauksesta. Silmiin tuli sellainen tunne kuin sillä olisi hiekkaa ja silmää vähän jomottikin kuten siellä olisi liiaksi painetta. Lisäksi ne valuivat jonkin verran. Tunne kuitenkin lievittyi kun pidin silmiä kevyesti kiinni. Silmät vaikuttivat hyviltä ja sain lähteä kotiin. Matkalla silmissä ikävä tunne jatkui, mutta oli jo laantunut kotiin päästyämme, matkaan meni siis noin 30 min. Kotona roskantunne jatkui, mutta lievempänä. Katselin vähän televisiota ja menin ottamaan päiväunet. Herättyäni leikkaushaavan parantumiseen menevä 6 tuntia olikin mennyt jo umpeen ja silmät tuntuivat hyviltä. Nyt silmäni eivät tunnu edes kuivilta.

Heti leikkauksen jälkeen näin jo paljon paremmin kuin ennen ilman silmälaseja, minulla siis näkö oli molemmissa silmissä -7,5. Aluksi näkö oli hieman samea, mutta tarkentui koko ajan paremmaksi. Nyt nään mielestäni jo todella hyvin, mutta tämä optimoituu vielä. MINÄ SIIS NÄEN TODELLA HYVIN.

Tänään minun pitää pitää tyylikkäitä tummia lasejani koko päivän ja viikon ajan öisin. Tämä siksi, että en vahingossakaan hankaisi silmiäni, jos niissä esiintyy kuivumista. Viikon ajan vältän mahdollisesti silmänpainetta nostavia toimia sekä tilanteita, joissa silmiin voisi tulla jotain ylimääräistä kuten roskia, jotta tulehtumisilta vältytään. Leikkauksen aikana ja sen jälkeen silmiin tiputettiin antibioottitippoja ja huomenna aloitan kahden viikon mittaisen antibioottikuurin tippoina silmiin. Silmien hankaamista on myös hyvä välttää, mutta enhän harrasta sitä muutenkaan. Olen saanut päähäni, että silmät painuvat kuopalle, jos niitä hankaa.

Lopuksi vielä pari kuvaa tyylikkäistä laseistani. Aurinkolasit ovatkin sitten ainoat lasit, joita naamallani huomisesta lähtien voi nähdä.