Tällä viikolla olemme harjoitelleet perusoppeja elämään. Olemme tutustuneet kodin toimiin, mitkä eivät ole näemmä ollenkaan jännittäviä. Me ollaan siivottu, leikitty ja ulkoiltu. Lisäksi olen yrittänyt saada pennut oppimaan, että paperille pitäisi hakeutua välipissahädän yllättäessä sekä ulkona ollaan käyty niin, että suurinosa isommista tarpeista on ainakin sinne tulleet. Ainoastaan aamuvarhaisella kakat ovat muualla kuin ulkona tai paperilla. Ulkona pennut ovat oikein reippaita ja kulkevat jaloissa kutsumattakin, välillä täytyy vähän kuitenkin avustaa kutsumallakin. Remmilenkkejä tehtiin yhtenä päivänä oikein kolme kertaa. Remmi ei haitannut juurikaan kumpaakaan, mutta kahden pennun kanssa alun remmilenkkeily ei aina ole ihan helppoa. Välillä kun on ihan pakko tapella enkä halua niiden käyttäytyvän huonosti remmissä, joten jätämme varsinaisen remmiulkoilun siihen, että pennut ovat erillään.

Tiistaina kävimme työpaikallani. Siellä oli monta ihmistä innoissaan penneleistä. Linaa kävi jonkin ajan kuluttua vähän ahdistamaan vieras paikka ja vieraat ihmiset, mutta ei sitä kylläkään pelottanut. Hali tutki reippaana ihmiset ja paikat. Ei näitä pentusia tarvitse käsin ohjailla johtokasoista kun tulevat kyllä heti kun kutsutaan. Varsinkin Hali on oppinut hyvin nimensä ja tulee heti kutsuttaessa. Linalle nimi on ehkä vähän epäselvä. Olen sitä yrittänyt vahvistaa, mutta Pentu-kutsu toimii ainakin ulkona paremmin. Kaikkiin rappuihin kun ei ole tarkoitus mennä.

Ruokailu tapahtui pennuilla eilen ensimmäistä kertaa kolmessa erässä. Ruoka maistuu todella hyvin ja neljällä ruokailulla ruokamäärän saa järkevämmäksi. Ruokailuvälien pidentäminen ei ole tuottanut ongelmaa. Ahneita ne on kyllä kuin mitkäkin. Heti haistavat, jos minulla on jotain ruokaa ja ruokasammioiden paikat tiedetään jo hyvin. Hyppivät ja pomppivat kuin mitkäkin. Tämän vuoksi olemmekin harjoitelleet nyt kauniita tapoja ennen ruokailua. Ruoka tarjoillaan vasta kun ollaan vikisemättä rauhallisesti. Pennut siis käyvät omatoimisesti istumaan ja rauhoittuvat pienen odotuksen jälkeen. Olen myös yrittänyt ulkovaatepukeutumisen ohella pitää huolta siitä, että kumpikin nassikka pysyy omalla kupillaan. Naapurikupille ei mennä enää.

"Kenen sotkut täällä on?"

Tämä kaikkien muiden hylkäämä lelu onkin pentusten mieleen.

Lina on jo tukkaporkkanaa pidempi.

Halia väsyttää. Otetaan nyt kuitenkin kuva kun Pojukin on teitä ihmettelemässä.