Vietin Main kanssa tänään erittäin mukavan päivän lämpimässä Mäntsälässä Marin ja Hyrrän luona. 

Menimme Marin luokse klo 10 aamulla, jotta ehtisimme vähän harrastella ennen päivän kuumimman ajan tuloa. Aluksi Mari käveli Maille ystävällisesti kolme jälkeä, joiden vanhentuessa harjoittelimme ilmaisua hakua varten. Viime kesänähän Mai pääsi jo jyvälle rullailmaisusta irtorullilla kentällä. Syksyllä ja talvella ilmaisuharjoittelut jäivät sitten hyvin vähiin. Harjoittelin kerran joulukuussa Maridan kanssa ja kerran helmikuussa Juhan kanssa. Molemmilla kerroilla rullan tuonti tökki todella pahasti. Olin siis varautunut, että se ei ihan heti onnistuisi tälläkään kerralla. Toisin kuitenkin kävi. Mai otti ensimmäisellä kerralla rullan nätisti maasta Marin kädestä ja toi sen minulla TUO-käskyn avulla. Rullan saatuani palautin Main NÄYTÄ-käskyllä nameja hakemaan. Toisella kerralla Mai ei lähtenyt ihan niin liukkaasti minulle rullaa tuomaan vaan yritti tarjota sitä Marille, mutta toi kuitenkin. Otin siis muutaman namin itsellenikin. Tämän jälkeen teimme jokusen toiston niin, että annoin apukäskyn ja namin palkaksi tuonnista, mutta lopulta tuo-käskyä ei enää tarvittu. Loppu meni siis mallikelpoisesti.

Mari käveli siis Maille kolme jälkeä, jotka saivat vanhentua tunnin. Olen kävellyt Maille varmaan kaikki jäljet itse, joten oli hyvä saada joku toinen tekemään ne. Kaksi ensimmäistä jälkeä olivat noin 20 m pitkiä ja molempien päässä oli keppi. Jäljet alkoivat suoraan tien laidasta, joten laitoin Main aloittamaan suoraan jälkien päästä. Molemmilla jäljillä Mai piti nenänsä maassa (toisin kuin yleensä) ja minä jarruttelin hieman vauhtia. Ensimmäisellä jäljellä Mai ei huomannut jäljen päässä olevaa keppiä, joten näytin sen. Toinen jälki loppui niin, että keppi oli kaatuneen puun takana ja Mai bongasi kepin heti, otti sen suuhunsa ja meni maahan. Kolmas jälki Main piti nostaa janalta. Se haisteli vanhenevaa jälkeä, mutta vaihtoi sen tuorenevaan. Tälläkin jäljellä jarruttelin hieman vauhtia ja Mai piti nenän nätisti maassa. Kaksi ensimmäistä keppiä nousi kuten aiemminkin, mutta kolmas jäi. Taisi tässä vaiheessa haista nokkaan jäljen päässä oleva palkka, vaikka se olikin pakasterasiassa. Kolmas jälki oli alle 100 m pitkä ja siinä oli kaksi kulmaa. Yhteenvetona näistä voisi todeta, että vieraan kävelemä jälki ei tuottanut ongelmaa ja haisteluun oli tullut lisää malttia.

Main jälkien jälkeen menimme kahvittelemaan ja sen jälkeen menimme tekemään Hyrrälle iltapuhteeksi yli kilometrin mittaisen verijäljen. Oli mukava saada taas kertausta verijäljen tekoon, jos vaikka tekisin Pinjalle sellaisen lähiaikoina.

Loppuaskareena Hyrrä sai dami-treeniä ja Mai tokotreeniä. Mailla oli tokotreeneissä vähän ajatus hukassa. Ei mennyt ollenkaan niin kuin eilen kun perusasentokin oli päässyt Mailta unohtumaan. Harjoittelin sitten seuraamisen lähtöjä ja luoksetuloja. Kiitokset taas Marille neuvoista. Lopuksi Mai sai tehdä vielä muutaman kerran tokohypyn. Se meni mallikelpoisesti hyvällä innolla.

Oli kivaa treenata yhdessä vaikka Hyrrällä ja Mailla onkin osittain eri lajit. Lisäksi Mai ja Hyrrä saivat leikkiä keskenään. Mai sai ainakin miljoona pusua.

Kaverukset poseeraamassa skillojen kanssa.

Ja vielä Mai-riuku orvokkien kanssa.

Loppu ilta menikin sitten miettiessä, mitä teen tokoinnon parantamiseksi. Aina kun ei voi järjestää jotain kivaa treeniä ennen tokoa. Kokeilen treenien jälkeisen tokoinnon hyödyntämisen lisäksi takaisinpäin ketjuttamista jostain lempiliikkeestä. Kiitos Miimi neuvosta.