Mailla on toivottavasti viimeinen alokasluokan TOKO-koe ensi sunnuntaina, joten nyt on taas pitänyt terästäytyä harjoittelussa.

Alkuviikosta tokoilimme kodin lähinurmikolla. Keskityin lähinnä seuraamisen parantamiseen palkkaamalla pallolla taaksepäin kontaktin ollessa hyvänä. Tein eri pituisia seuraamispätkiä, joista kaikki olivat kuitenkin lyhyitä. Näin seuraamisesta tuli taas kivaa, mistä syystä käännöksetkin täyskäännös (vaihdettu edellisen kokeen jälkeen) mukaan lukien onnistuivat hyvin. Mai ei ole vieläkään aivan nuollen jalassani kiinni, mutta en ole sitä vaatinutkaan enkä tiedä haluanko sen edes niin tekevän. Pääasia on mielestäni se, että se on lähellä ja kontakti pysyy. Lisäksi harjoittelimme nopeita maahanmenoja melkein juoksusta ja luoksetuloa, mikä sekin on muuttunen edellisen kokeen jälkeen.

Torstaina eli eilen kävin agilityhallimme vieressä tokoilemassa Kristiinan ja Fendin (Coppercreek's Good Luck Charm) kanssa. Hyppyä lukuunottamatta teimme kaikki muut liikkeet hallin ulkokentän vieressä olevalla hiekkakentällä. Maita häiritsi ukokentällä parasta aikaa olevat agilitytreenit, mutta pienoisen kertauksen jälkeen tajusi, että meillä olikin tokotreenit.

Etenimme treenissä koejärjestyksen mukaisesti, mikä luonnollisesti alkoi vieraan henkilön tekemästä luoksepäästävyydestä, se meni tavalliseen tapaan eli hyvin. Paikallamakuu alkoi huonosti, koska koiran etupää ei hievahtanutkaan maata kohden ensimmäisestä käskystä, joten otin vähän painetta ja sitten uusi yritys. Tässä vaiheessa vieressä olevat agitreenit siis vielä häiritsivät aika tavalla. Toisellakaan kerralla yksi käsky ei riittänyt, mutta jatkoin Main maahanmentyä, koska Fendi oli jo kiltisti maassa. Makuuosuus meni hyvin ja palkaksi Mai sai muutaman nakin. Fendin ja Kristiinan leikkiessä vieressä tein liikkeen vielä kerran. Tällä kertaa meni maahan ensimmäisellä käskyllä, seisoin aika lyhyen matkan päässä ja palasin palkaamaan koiran kissanruoka-ateriallaan, mitä se ei ollut ansainnut edellisellä kerralla. Seuraamiset menivät suhteellisen hyvin eli paremmin kuin ennen, mutta vielähän niissä on jatkoa ajatellen parantamisen varaa. Jättävät liikkeet menivät yhtä sivulle istumisen ennakointia lukuunottamatta käsikirjoituksen mukaan ja luoksetulon tein eteentuloon saakka. Liikkeiden välissä palkkasin Maita suurimmaksi osaksi repimisellä "tissikumilla", ja jättävissä Kristiina naksutti oikeista liikkeistä.

Hyppy oli vielä tehtävä, koska sitä emme ole päässeet harjoittelemaan pitkään aikaan ja siksihän se taisi mennä Hämeenlinnan kokeessakin aivan päin honkia. Main keskittyminen oli taas koetuksella kun molemmin puolin meidän "harjoitusaluettamme" treenasi agiltyryhmät. Varsinkin III-luokan bordercollieiden treenit tuntuivat kiinnostavan kovasti, mutta meillä siis vain tokohyppy. Mai oli unohtanut totaalisesti, mitä hypyn kanssa pitäisi tehdä. Aluksi se tapitti vain minua vierellä ja lopulta hypättyään kääntyi ja kävi suoraan istumaan. Tämän jälkeen näytin aivan kädestä pitäen, miten se hyppy taas tehtiinkin. Tämä auttoi ja Mai sai kaivettua muistitallenteistaan sen takaisin käyttöön ja sen jälkeen se sujuikin mallikkaasti, vaikkakin lopetin liikkeen seisomisvaiheeseen kun istumista se tarjoaa ihan liiankin kanssa. Tein hyppyä muutaman kerran, jotta se taas paremmin palautuu mieleen. Agilitaajatkaan eivät enää tässä vaiheessa häirinneet kun tokohyppy palkkoineen oli aivan hyvä kiva.

Syy tokotreenin paikanvalintaan, vaikkakin se oli koiralle todella haastava, oli se, että sunnuntain koe on agilitykentällämme. Halusin näyttää Maille, että toko voi olla ainakin melkein yhtä kivaa ja sehän toimi. Muutaman palkkauksen jälkeen Mai keskittyi tokoon eikä haikaillut agilityesteille. Tarkoitus olisi käydä ainakin hyppyä harjoittelemassa vielä lauantai-iltana, jotta siihen saataisiin vielä muutama onnistunut suoritus.