Olimme koko viikonlopun Somerolla Svedun paimennuskoulussa Marikan ja Kimmon kouluttamina tutustumassa paimennuksen saloihin. Lauantaina aloitimme klo 9 aamiaisella, minkä jälkeen menimme pyöröaitaukselle katsomaan, minkälaista porukkaa paikalla on. Mukana olivat australianpaimenkoirasakista Lotta ja Elvis, Kristiina ja Fendi, Tina ja Tane, Eija-Riitta ja Vaapu sekä minä ja Mai sekä kelpie-edustuksena Kaisa ja Komo, Erika ja Koodi sekä Sari ja Fiona sekä katalaedustajana Jedi.

Aamupäivän kaksi harjoitusta tehtiin pyöröaitauksessa. Mailla ensimmäinen harjoitus kuten vähän toinenkin menivät vuoden takaisten muistojen uudelleen lämmittelyksi. Jedi puolestaan ihmetteli metelöiden homman nimeä aitauksessa sekoittaen lammaspakkaa hyväntahtoisella höyryämisellään. Toisella kerralla kova tuuli sai sen varpailleen, mikä sotki harjoitukset kokonaan.

Lounaan jälkeen Mai ja Jedi siirrettiin isompaan aitaukseen harjoittelemaan. Ensimmäinen harjoitus siellä meni Mailla oikeastaan paimennuksen jatkuvuuden lisäämiseen eli sitä sytyteltiin lisää, jotta se keskittyisi koko ajan lampaisiin. Jedi puolestaan oli sitä mieltä, että tuuli tietää varmasti myrskyä. Jedin harjoitukset jätinkin sitten siihen, koska valitettavasti pelottavaksi tuomittu paikka on sitä jatkossakin. Iltapäivän toisessa harjoituksessa pääsimme jo kuljettamaan. Kuljettelin laumaa epämääräisesti Main avustuksella isossa aitauksessa.

Yöksi menimme lähellä olevalle leirintäalueelle, josta meille oli varattu mökit. Yhteisleikin aikaan Mai oli aivan ihmeissään nuorista kelpieistä ollen sitä mieltä, että jonkun, varsinkin Komon pitäisi leikkiä sen kanssa, mutta ei saanut oikein vastakaikua. Leirintäalue oli todella kiva; kiva mökki, sauna, ranta ja maisemat. Meillä oli kaksi paritalomökkiä, joihin jakauduimme pareittain. Meidän kanssa samaan huoneeseen majoittuivat Eija-Riitta ja Vaapu, jonka Jedi totesi iltalenkillä todella kauniiksi ja viehättäväksi, vaikkakaan sekään ei oikein saanut vastakaikua romanttiille lurituksilleen. Ilta ja yö menivät mukavasti, vaikkakin mökissä olisi voinut olla hitusen viileämpää yöllä. Paahteisen kuuman (+ 28 astetta) paimennuspäivän jälkeen ilta mahtavan kauniissa järvimaisemassa hyvässä seurassa virvoitti mukavasti mieltä.

Tänään, sunnuntaina meillä oli kolme harjoitusta, joista kaksi tehtiin ennen ruokailua. Ensimmäisellä kerralla Jedi kävi vain käväisemässä aitauksessa. Se oli siis päättänyt, että siellä on pelottavaa. Mai puolestaan paimensi nätin mallikkaasti ohjauksellani ensin kahdeksikkoa paalien kautta ja sitten kahdeksikkoa niin, että välissä tein sik-sakkia. Toisella ja kolmannella kerralla harjoittelimme pysäytyksiä ja samalla vähän kuljetuksia. Paimennuksistamme en kerro sen enempää, koska tarkoitus on julkaista videot, mutta turkasen hitaalla yhteydellä videoiden nettiin siirto vie kauan. Olin todella tyytyväinen kilttiin paimentyttööni . Kaikki ryhmässä olleet edistyivät todella huimasti viikonlopun aikana, joten olen erittäin ylpeä koko porukasta. Lotta sai huomata neljän vuoden paimennustauon jälkeen, että Elvis on paimennusta ajatellen edelleen hiomaton timantti. Kristiina sai ensimmäistä kertaa huomata, että Fendistäkin löytyy paimen, vaikka ei ajattelisikaan jatkaa tästä. Tane on myös potentiaalinen paimenpoika, josta harjoittelun seurauksena voisi tulla vaikka mitä. Vaapu puolestaan osoitti taas innokkaan paimentytön taitojaan. Nuoret kelpiesisarukset olivat aivan mahtavia. Alun höyryäminen saatiin aisoihin, jolloin paimennus alkoi sujua paremmin. Intoa kakruilla paimennukseen ainakin on riittävästi. Hyvä me .

Mutta ei retkeä ilman kommelluksia. Lähtiessämme Kristiina meinasi lähteä takaluukku avoimena, minulla jäi avaimet aukeamattoman takaluukun väliin ja Kristiinalta tyhjentyi akku autosta. Oman ongelmani selvittelyssä heivasin kaikki tavarat autosta pois, poistin koirat hätäulostulon kautta ja kömmin itse tilalle ja yritin löytää ratkaisua ongelmaan. Onneksi neuvokas Kimmo sai avaimet poimittua alakautta (meille naisille ei tullut pieneen mieleenkään ). Myös akkuongelma saatiin ratkaistua täyden palvelun paimennuskoulun ansiosta. Viikonlopu oli todella mahtava: helteinen sää, mielekästä puuhaa, erittäin hyvää ruokaa ja aivan mahtavat ympäristöt. Videot ja mahdolliset kuvat tulevat myöhemmin. Kiitos kaikille mukana olleille. Ensi vuonna sitten uudelleen.