Olin Main kanssa iltamassa pitkästä aikaa Virve Sormusen tokokoulutuksessa. Harjoiteltaviksi liikkeiksi valitsin seuraamisen ja luoksetulon pysäytyksen. Seuraamisen otin, jotta saisin mahdollisesti pitkäksi jäävän koulutustauon ajaksi neuvoja tulevaan, ja pysäytyksen, koska se on meillä pattitilanteessa.

Seuraamisesitys meni paremmin kuin ennen, mutta huonommin kuin viime viikolla. Katse ja kohta harhailivat, ja minä taas hidastelin liikaa. Virve totesikin, että Mai seuraa lähinnä kilttinä tyttönä ja nyt se pitäisi saada vaatimaan seuraamisella. Niinhän se teki maanantaina lenkillä kun himoitsi taskussa olevaa palloa, mutta ei tietenkään tokokentällä tehnyt sitä. Haluttu kohta on nyt päätetty: se ei ole katsekontakti, koska se aiheuttaa edistämistä Tirppanalla, vaan se on nenä taskun kohdalla. Miimikin totesi Patchcoat-päivillä, että Mai on juuri sopivan kokoinen koira minulle, ja niin teki Virpikin nyt. Hän sanoi, että voisi hyvin ajatella minut taskun yläreuna märkänä seuraamisen jälkeen. Eli nyt projektini on saada Mai vaatimaan röyhkeästi haluamaansa koskettamalla reiteni yläosaa. Projekti aloitettu. Alku näyttää jo lupaavalta kun Mai sai ominaiselle tökkimistavalleen vahvistetta. Jatketaan siis aluksi röyhkeyden kannustamisella, jonka jälkeen jatketaan seuraamisia.

Luoksetulon pysäytys on ihan hanurista, mutta Virve sai asenteeni muuttumaan liikkeeseen. Olen siis harjoitellut sitä ihan väärin. Onneksi en ole harjotellut sitä juurikaan vaan jätin liikkeen sikseen ymmärrettyäni, että ei hyvältä vaikuta. Tästä lähtien käytän sitten vain yhtä ja samaa luoksetulokäskyä. Luoksetuloja olen harjoitellut hyvin kaavamaisesti, joten tähän tulee muutosta. Tästä lähtien harjoittelen luoksetuloa vaihtelevilla matkoilla eri asennoista. Toisinaan luoksetuloa kannattaa tehdä kuulemma myös niin, että koiraan päin ei edes käänny. Näin saa nostatettua virettä loittonevalla selällä. Pysäytystä kokeilimme muutaman kerran niin, että Virve hoiti wubban heiton puolesta matkasta. Kutsuin Main, annoin pysäytyskäskyn ja heti perään vapautuksen ja wubba lensi sivulta palkaksi heti käskyn jälkeen. Jee, nyt pysäytys on kiva. Jatkossa tarvitsen tämän harjoitteluun avustajan ja/tai takapalkan, joka on piilossa.

Pitää vielä kertoa hauska ruutuunmeno ennen harjoitustemme alkua. Kävimme vähän lenkillä ennen treenejä Veeran ja Saran kanssa Virven treenaillessa oman koiransa kanssa nurmikentällä. Virven lopetellessa palasimme autoille päin samaisen kentän läpi. Siinä jutellessamme huomasin Main suuntaavan kentällä olevaa ruutua kohden. Ja sinnehän se meni kahden harjoittelukerran (Korrien kurssilla ja Patchcoat-päivillä) jälkeen. Kohta ei ollut aivan täydellinen kun Mai meni yhden kulmatötterön viereen hyvin reunalle tököttämään ja odottamaan palkkaa. En nyt sitten kuitenkaan palkannut kuin kehuilla kun kohta ei ollut ihan täydellinen enkä ollut sitä sinne lähettänytkään. Ruudusta on tainnut jäädä hyvät muistot.