Mai kävi Somerolla loppukesästä ja alkusyksystä kaikkiaan kolmena päivänä paimentamassa Somerolla Klossnereiden luona. Kaikkina päivinä Mai pääsi lampaille neljä kertaa, joten kaikkiaan harjoitteita oli 12. Ensimmäisenä päivänä elokuussa aloitimme rauhallisella kuljetuksella pysäytyksineen. Pysähtyminen ei vaan olekaan enää niin helppoa kun koira tietää omasta mielestään vähän paremmin, miten pitäisi tehdä. Pyrin pysäyttämään Main aina kun se tuli liian lähelle.

Häntä vielä Mailla innokkaana pystyssä ja minulla ongelmia peruuttamisen kanssa.

Seuraavaksi Mai pääsi pieneen häkkiin harjoittelemaan suuntia ja sitä, että silloin kun sanotaan jotain, tehdään niin. Siellä tilanteen sai järjestettyä niin, että pysähtymisen saa pakolliseksi, jos koira ei heti sitä tee. Lisäksi harjoittelimme siis suntia sekä sitä, että lampaille ei luoda liikaa painetta.

Ensin lampaat piti tietysti viedä kyseiseen häkkiin.

Ja näin koira on nöyrtynyt osaansa, mutta vielä on häntä ylhäällä.

Mai paineistui jkv häkissä, minkä vuoksi otimme väliin häkistä poisottoja ja häkityksiä niin, että väliin tuli kuljetusta, minkä Mai osaa.

Taitava keskittyy.

Se on ainakin varmaa, että Mai osaa lukea tasapainopaikkaa hyvin. Mutkittelukuljetus on siten hyvä palautustreeni.

Lisäksi lauantaina harjoittelimme käskyä pois, jotta Mai liikkuisi laumasta kauemmaksi. Se oppikin sen alustavasti heiteltyäni sille takapakista namuja pellolle taukoharjoitteluna. Muistaakseni harjoittelimme lopuksi suuntia niin, että annoin sauvalla apuja.

Sunnuntaina harjoiteltuamme aluksi ajamista liinassa ja ilman liinaa. Se meni jotenkuten liinassa, mutta vapauduttua lauman lähdettyä vähänkään kääntymään, Mai lähti herkästi mukaan. Tällöin se meni kuitenkin paremmin kuin syyskuussa, jolloin Mai oli sitä mieltä, että: "Joo, joo. Katotaan sitten kun olen tuonut nämä lampaat sinulle".

Liikaa on  vauhtia, näkee hihnasta.

Lisäksi harjoittelimme suuntakäskyjä uudelleen häkissä, minkä jälkeen siirryimme tekemään niitä kentälle. Nyt aloitimme kuitenkin ilman sauvan apua niin, että sauva-apu tuli vain, jos Mai lähti väärään suuntaan.

Pikkuhiljaa hyvä tulee. Ehtisi vain kotosalla enemmän harjoitella. Mulla olisi valmiiksi jo suunniteltuna kehys tämän asian harjoitteluun.

Todella kiva leiri. Kyseessä oli monirotuleiri, jossa oli mukana myös Eija-Riitta Vaapun kanssa. Sekä uusi vakiopaimennusporukkaamme liittynyt Inkeri aussieineen.

19.9. meillä oli omalle porukalle yhden päivän leiri, jossa oli aloittelijoita ja vähän kokeneempia. Leiristä tulikin pyreneittenpaimenkoira-australianpaimenkoira -leiri. Kaksi ensimmäistä harjoitusta tehtiin pyöröhäkissä. Me harjoittelimme siellä suuntia ilman sauva-apua sekä hakukaaren laajuutta. Apuna käytin pois-käskyä. Nyt hakukaariin on tullut laajutta, mutta suunnat on vielä hakusessa.

Harjoitukset lopetimme molemmilla kerroilla kuljetukseen. Kuvan on ottanut Inkeri Haapamäki.

Svedu-taitava on haistanut Main juoksun.

Iltapäivän kaksi harjoitusta me teimme isossa aitauksessa. Ensin teimme radan, missä piti kiertää isteitä määrätyssä järjestyksessä ja häkittää lampaat. Tämä meni hyvin, kun jaksaa vain tarpeeksi keskittyä. Viimeisellä kerralla kokeilimme taas ajoa, mutta se ei nyt mennyt oikein hyvin.