Main pennut muuttivat vuoden 2010 viimeisenä päivänä Miimi-kasvattajan hoteisiin. Samalla pääsimme pakoon kaupungin kauheaa pauketta, minkä kuuntelu ei tee kenellekään hyvää. Maaseudun rauhassa oli paljon turvallisempaa kun paukuttelut pysyivät kohtuudessa eikä sitä juurikaan jatkunut enää seuraavana päivänä. Pennut jäivät siis Roukalahdelle kun meidän piti palata takaisin kotiin arjen pariin. Parin viikon kuluttua käymme kuitenkin hakemassa perheeseemme pienen paimentytön. Patchcoat Udane eli kutsumanimeltään  Hali on pirteä hampaitaan iloisesti käyttävä nuori neiti, joka sydänkuvioillaan ja erityisesti luonteellaan valloitti sydämeni. Kun piti valita, ketä ikävöisin eniten, vastaus oli selvä. Sydäntään on kuunneltava, vaikka järki sanoisikin välillä jotain muuta. 

Tässä on Hali

 

Hali on kuvassa 5,5 viikkoa vanha.

Kotiin palaaminen ilman pentuja oli outoa. On se vaan niin ihmeellistä, miten sitä tottuukin uuteen elämäntilanteeseen niin nopeasti, mutta nyt pentuaika koko pesueen kanssa on ohi. Pikkuhiljaa palaammekin harrastusten pariin kunhan ohjaaja saa taas itsensä ohjelmoitua normaalielämään takaisin. Pakkaset myös vähän rajoittavat jkv elämää kun Mailla on kuitenkin tisut vielä täynnä maitoa. Mai on kaipaillut pentujaan jonkin verran. Vinkulelut piti piilottaa kun alkoi vaikuttamaan, että se alkoi niitä hoitamaan. Myös pentuaitaus piti paketoida kasaan pikaisesti, jotta kissa ja Pinja saavat myöskin vapaasti liikkua. Jediä Mai ei ole uhaksi kokenutkaan varsinkin kun Jemppa oleskelee lähinnä olohuoneen puolella.

Eilen myöhän illalla kuulimme paukkeita, joten Jediä pelottaa taas ulkona. Uudessa paikassa oli helppoa kun se ei ollut vielä yhdistänyt niitä paukkeisiin, mutta tutuissa ympyröissä on aina vaikeampaa. Se kun muistaa, missä on pauketta kuullut. Onneksi Pinja ja Mai ei noista paukkeista välittäneet, vaikka molempia vähän ahdisti vuoden vaihtuessa. Olihan se Maille muutenkin vähän paineinen tilanne pentuhärdellin vuoksi, joten voi olla silläkin vaikutusta. Vähäisistä paukkeista tytöt eivät siis välitä.

Nyt tarkotuksena on saada Mai taas normaalikuntoon psyykkisesti ja fyysisesti, minkä jälkeen rupeamme vähitellen virittelemään taas harrastuspuuhia. Samalla alamme valmistautumaan uuden perheenjäsenemme tuloon, jolle on opetettava monta australianpaimenkoiran tarvitsemaa asiaa ja antaa sille paljon elämyksiä, joiden pohjalle on hyvä rakentaa reippaan ja iloisen koiran tulevaisuus.