Hanna sillmät sulkee. Na_pee_rosta...näkee...Hanna...monta...unta.

Lauloin tämän tutun Nalle Luppakorvan lopetuslaulun muunnellulla sanoituksella Halille tässä eräänä iltana nukkumaan mennessäni. Laululla ei ollut uneen tuudittavaa vaikutusta vaan se sai neitokaisen villiintymään oikein kunnolla. Tämän jälkeen tätä erittäin monikäyttöistä "sävelmää" olenkin sitten käyttänyt milloin missäkin tilanteessa varsinkin kun siihen saa sovitetttua sanat tilanteeseen kuin tilanteeseen. Ja joka kertaa pikku neiti riehaantuu. Luritus on itsessään ihan hauska varsinkin loppuosaltaan, mutta Hali riehaantuu jo ihan alkusanoista. En tiedä, voiko se muistaa, että lauloin pennuille usein tätä laulua niiden ensimmäisten viikkojen aikana nukkumaanmennessäni. Silloin Halin tilalla oli vain pennut ja naperon tilalla pentuset.

No, mitäs me?

- Mai on treenannut vielä agilitya öisin, mikä vaikuttaa häiritsevästi vireystilaani muinakin päivinä. Nyt Mai on mielestäni sisäistänyt takaakierrot ja välistävedot pelittää. Moni muukin homma on alkanut pelittämään kun minä olen saanut opastusta huitomiseeni . Olen nimittäin viskonut käsiäni rimanpudotusten pelossa vähän epäjohdonmukaisestikin, mikä on tainnut itse asiassa olla juuri syynä rimojen tippumiseen. Ahaa elämyksiä on siis tullut ihan kiitettävästi.

- Penturyhmän viimeinen treenikerta oli viime lauantaina. Harjoittelimme penturyhmän aikana monenmoista, viimeisellä kerralla mini-A -estettä ja pussintynkääkin. Mitään en ole valmiiksi asti opettanut, mutta se ei ollut tarkoituskaan. Häiriö teki tehtävänsä, eikä siis häiritse meidän harjoitteluita.

- Viestitreenejä ollaan pidetty viikottain. Viime viikolla meillä oli harjoituspaikkana pitkähkö hiekkatienpätkä metsässä ja tänään siirryimme metsään. Harjoittelemme siis rutiinin muodostumiseen asti niin, että ihmiset ovat näkösällä. Metsässä matka ei ollut pitkä, mutta maastohan poikkesi aiempiin kertoihin aika tavalla. Metsä ei ollut lainkaan tasaista, mutta näkyvyys oli hyvä. Myös mutkitteleva polku oli häiritsemässä suoraan juoksijoita. Halia nämä häiriöt eivät kuitenkaan häirinneet vaan neiti juoksi kumpareiden ja oksien läpi niin kovaa kuin vain kintuillaan pääsi. Hali on siis onnekseni tykästynyt sille valitsemaani lajiin .

- Lumet on sulaneet, mistä johtuen tassupesut on lisääntyneet.  Ja mitä tekee Hali? Se on aivan uskomaton, tuollaista koiraa minulla ei vielä ole ollutkaan. Ensimmäisellä pesukerralla se rimpuili suihkuttelussa, milloin rauhoittelin sitä samalla kun pitelin rimpuilevaa koiraa. Totesin, että pesua olisi varmaan pitänytkin harjoitella jo aiemmin, mutta laiskuuttani en viitsinyt lumipuhdasta kastella turhaan. Toisella kerralla se menikin jo suihkuun mielellään. Nyt se jää eteiseen odottamaan kun on kuullut tassupesuvaroituksen, menee suihkuun iloisesti pelkillä käsimerkeilläkin ja seisoo suihkussa selvästi tyytyväisenä . Aikuiset menee pesulle kyllä, mutta eivät mielellään. Maikin nostelee tassuja ilmaisten tyytymättömyyttään ruokailun viivyttelystä, mutta Hali seisoisi siellä varmaan vaikka kuinka kauan. Kuivaukselle se pitää oikein pyytää.

- Mai on taas mun oma mussukka Mai . Kukkoilut, haihattelut ja omapäiset kurittomat toimet on nyt taakse jäänyttä elämää. Mai on taas niin kultainen ja kuuliainen murunen, että tekis mieli rutistaa sitä vähän väliä ihan vaan siitä ilosta, että se on taas oma itsensä. Nuo edellä mainitut eivät olisi ehkä häirinneet niin kovasti, jos ne olisi olleet Maille ominaisia. Mai oli kuitenkin erilainen ja nyt se on taas oma itsensä vaikkakin aikuistuneempi, mikä on vain hyvä asia. Se aloitti myös juoksunsa. Pääsiäiskisat jää nyt siis väliin, mutta Patchcoat-päiville päästään varmasti.

- Päätin, että en yritä saada Maita tänä vuonna agilityn SM-kisoihin, koska aikaa on kovin vähän. Tämä vuosi meni nyt nollaratojen keräyksen  osalta vähän puihin enkä viitsi muuten vaan kisailla se kun ei ole ihan ilmaistakaan, joten keskitymme nyt harjoitteluun ja aloitamme nollien keräyksen kesäkuusta alkaen. Sitten ei tarvitse hätäillä.

- Ensi viikolla alkaa Main hakutreenit ja muutenkin metsähommat. Tänään Mai pääsi Halin jälkeen tekemään parit ilmaisuharjoitukset, mitkä meni hyvin. Ja mami oli niiiin onnellinen. Ensi viikolla sitten tositoimiin jahka olen ensin tehnyt vähän lisää luovutusharjoituksia palloärsykkeellä. Suuri punainen pallo saa olla puoleensavetävä kohde (demoaa maalimiestä) ja tuotava esine on jokin muu kuin rulla. Myös jälkiä ja esineruutua olisi tarkoitus viritellä ensi viikolla. Hali ja Linakin pääsevät sitten aloittamaan nämä nenänkäyttölajit.

Lopuksi vielä muutama otos tämän päivän lenkiltä. Lenkkikavereina meillä oli Eija ja picardienpaimenkoira Jedi. Jedi on aikanaan ollut Pinjan ja myöhemmin meidän Jedin  kanssa samassa agilityryhmässä. Parin tunnin lenkki sujui oikein mukavasti Main alkaneesta juoksusta huolimatta. Aurinko paistoi  ja nähtiin sinivuokkojakin.

Jedi ja edellä kirmaava taistelupari.

Pinja on kovasti nauttinut lumen alta paljastuneista maastoista ja niiden tuoksuista. Tällä kerta lumen alta löytyi kuitenkin vettä.

Sitten vielä muotikuvausta kotikulmilla.

Ja toiselta puolelta