Patchcoat-päivät

14.-15.5. vietimme Patchcoat-päiviä Laukaassa mahtavassa seurassa ja koulutuksessa. Koiria paikalla oli 35 ja ihmisiä vähän vähemmän. Main kanssa olin Aki Korhosen agilitykoulutuksessa ja Halin kanssa olin Hannna Helmisen kouluttamassa pentutokossa. Molempien päivien agilityradat oli haastavia ja siten meille sopivia. Virheittä ei toki radoista selvitty, mutta riittipähän treenattavaa. Sunnuntain treeniämme voi katsasta osoitteesta http://www.youtube.com/watch?v=Dl3f4SXpZbQ (olisin linkittänyt paremmin, mutta kun vuodatus tökkää aina kun yritän lisätä hymiön tai käyttää linkitystä).

Hanna Helmisen koulutuksesta sen sijaan sain todella paljon irti, koska toko on lajina minulle vieraampi. Ensimmäinen tehtäväni onkin nyt laatia varsinkin Halille sanakirja, jotta saan käskyt mietittyä mahdollisimman tarkasti. EVL:ssä pärjää kuulemma 15 käskyllä, joten niiden laatiminen kahvi- tai teepannullisen kanssa tuskin lienee ylitsepääsemätöntä. Alustavasti olen jo sanastoa laatinutkin. Hannan koulutuksesta sain hyviä vinkkejä perusasennon, seuraamisen, maahanmenojen, paikkamakuun, pysäytysten ja kaukojumppien opetukseen. Lisäksi toisia seuraamalla sain Main treenejä nyt ainakin ensin ajatellen hyviä palkkojen jemmauskikkoja. Muutamia oppeja on tullutkin jo kokeiltua Main kanssa. Eli luoksetuloja tein niin, että nami oli liivin helmataitteessa ja kaukojumppia tehtiin niin, että pidin ensin takajalasta ja myöhemmin kaikista jaloista kiinni. Maita tarraaminen ei haitannut. Koulutukset olivat siis hyviä ja Hanna Helmisen koulutukseen on jo suunnitteilla jatkoa ainakin syksylle niin, että ehtisi ottaa laajemmin opit käyttöön ennen seuraavaa kertaa. Oppeja vaihdettiin kyllä leirillä muutenkin kuin vain kouluttajien kautta. Itse sain ainakin viestin suhteen hyviä vikkejä Hilkalta ja nyt minulle aukesi, mitä viestikokeessa tapahtuu. Näillä tiedoilla onkin nyt hyvä jatkaa viestiharjoitteluita.

Päivillä oli 35 koiraa ja ohjaajiakin aika liuta. Main ja Jessen pennuista viikonloppuna ainakin osittain oli mukana Hali mukaan luettuna viisi naperoa: Hali, Chila, Lina, Emma ja Jussa. Myös Jesse-isä käväisi naperoitaan katsastamassa ja pyörähtelemässä Johannan kanssa agiradalla. Oli todella ihana nähdä pentusia pitkästä aikaa kun Jussaa en ollut nähnyt vuoden vaihteen jälkeen enkä Emmaakaan luovutusiän jälkeen. Kaikki olivat kovasti kasvaneet ja onnellisen oloisia pentusia. Viikonlopun jälkeen saikin todeta, että kyllä oli taas mahtavaa porukkaa kasaantunut yhteen paikkaan. Koiratkin tykkäsivät mitä ilmeisimmin seurastaan. Miimille ja Annelle suurkiitokset järjestelyistä.

Tunnetta oikein koko kropalla, kuvannut ottanut Tuuli Oksalahti.

Ihanat merlelapset Jussa ja Hali äiskän kimpussa, kuvannut ottanut Tuuli Oksalahti.

Hali ja Chila keippileikkisillä, kuvannut ottanut Tuuli Oksalahti.

Omia esityskelpoisimpia otoksiani voi käydä katsomassa osoitteesta https://picasaweb.google.com/110584088271718939361/PatchcoatPaivat2011?authkey=Gv1sRgCOWlwv2u1Y39KQ#

 

Paimennusviikonloppu Somerolla

21.-22.5. vietimme paimennusviikonloppu Klossnereiden opissa Somerolla. Ensikertalaisina porukassa oli hitusen vajaa puolen vuoden ikäiset Hali ja Chila. Chila oli aivan mahtava, ilmiömäinen pikkupaimen, jolla sytyttelyitä ei tarvittu. Hali puolestaan säikähti aika aluksi refleksinä heilauttamaani sauvaa, joten Halia piti sytytellä aika tavalla. Lauantain neljännellä ja viimeisellä kerralla se kyllä innostui jahtaamaan lampaita vähän liiaksikin, mutta sunnuntaina tilanne oli tasoittunut alkuasetelmiinsa. Sunnuntaina viimeisellä kerralla otin Halille esimerkiksi Main, joka on hyvä siinä. Mai ei turhia höyryä vaan sen voi antaa mennä käskyttämättäkin, se keskittyy tehtäväänsä eikä anna pennun roikkua itsessään. Hali juoksentelikin sitten onnessaan välillä Maita seuraten ja välillä lampaiden jättämillä läjillä.

Halin pätkää kokeilusta voi katsastaa osoitteesta http://www.youtube.com/watch?v=-Bqfpy3FH9o

Mai oli taitava. Nyt oli ensimmäinen kerta kun sitä ei tarvinnut yhtään viritellä töihin. Ensimmäiseksi tein kuljetusta siivekkeiden väleissä ja häkitystäkin, mutta joka tapauksesssa tuttua ja turvallista paimennusta. Ensimmäistä sessiotamme voi katsastaa osoitteesta http://www.youtube.com/watch?v=y8BoP_QdOQs ja osoitteesta http://www.youtube.com/watch?v=awxs--l0r3I . Itse näytän videoilla lähinnä epämääräisesti huitovalta kapelimestarilta, joten ei ihme että on kyynärvarret vähän kipeänä, mutta koira on ainakin minun vaatimuksilleni hyvä ja saihan se kehuja koutsiltakin. Välillä se kävi ihmettelemässä häkissä olevia lampaita kun ei voinut ymmärtää miksi ne on siellä. Muutoin lauantaina harjoittelimme vähän ajoa, flankkejä ja hakukaaria. Sunnuntaina harjoittelimme aluksi kuljetusta niin, että Mai kulkee mahdollisimman suoraan, jotta ajot onnistuisivat paremmin. Aluksi siis tein kuljetusta Main ajaessa suoraan ja sitten hakuja suoralla kuljetuksella. Näitä voi katsoa osoitteesta http://www.youtube.com/watch?v=znjUGVRODds , http://www.youtube.com/watch?v=UYsYosHyQ6c ja http://www.youtube.com/watch?v=eDBH-jwGv7k . Suoraan kulkeminen onnistui apujen kanssa aika hyvin ja hakukaarissakin on jo etäisyyttä, Mai ei enää kiilaa. Toisella ja kolmannella harjoituskerralla pienemmässä aitauksessa harjoittelimme, että Mai hakee ensin lauman kiertämällä ja tuo ne sitten minua kohden ilman, että minä enää liikun. Suoritus jatkui niin, että kävelin lauman läpi Main luo, minkä jälkeen ajon tuli jatkua eteenpäin poispäin ajona. Toisella kerralla homma oli ihan hakusessa, mutta kolmannella kerralla meni oikein hyvin. Mai osasi jo kävellä rauhallisesti kävellen lampaita katsoen. Ainoastaan korjaukset sivusuunnassa olivat aivan toivottomia kun suuntakäskyt on vielä hakusessa. Minun voimakkaat ohjaukset olivat huonoja, koska katse herpaantui silloin lampaista eikä toimintokaan tapahtunut nopeasti.

Viimeinen harjoitus oli Maillekin aivan superhyvä. Mai pääsi viimeisellä kerralla kuljettamaan isompaa laumaa (ainakin yli 10) pellolle. Tässä laumassa oli mukana myös karitsoja. Mai oli rauhallinen ja tarkka eli se kulki maltillisesti juuri tarpeellisesti kaarrelleen ja pysähtyi käskystä. Pikkuisia se katso niin ihanasti huolehtivalla ilmeellä. Viimeiset kurvit olivat aivan nappi lopetus, koska välitreeneissä Maille oli tullut kuitenkin aika paljon painetta uusien harjoitusten tiimoilta. Ihana Mai oli taitava. Eihän se mikään supervietikäs ole, mutta tekee tunnollisesti siltä vaaditut työt.

 

Kiva kiusoitella.

Muutoin arki sujuu tavalliseen tapaan toiminnantäyteisenä. Erityisesti kehaisisin kuitenkin vielä Halia joka juoksi viime perjantain viestiharjoituksissa jälkeä pitkin suoraan läpi risukoinen ja kumpareiden. Periaatteessa olimme näkösällä metsässä, mutta en usko Halin niin matalalta nähneen taimien ja kumpareiden takaa. Ääniavun annoin ennen lähetystä minun suuntaani, koska minä olin liikkuva kohde. Juoksumatka oli nyt pidempi kuin aiemmin ja matkoja oli viisi ja kaksi etenemää. Ehkä sen on hyvä ottaa hajua maasta kun juoksee niin matalana kun yrittää tulla niin kovaa kuin vain pääsee. Perllä se sitten syöksyy pesäpalloilijoiden tapaan pesälle maahan syöksyen makupalojen toivossa. Olen todella otettu kun se jaksaa olla tarkkana, vaikka onkin niin tohkeissaan. Metsälle lähtiessä tuli nimittäin oikein ensimmäistä kertaa pisut alle kun toinen viestiohjaaja oli vieressä. Viesti on niin Halin juttu enkä myös siksi, että se on tehnyt sitä niin kovin pienestä lähtien.